keskiviikko 11. heinäkuuta 2012

Ally Condie: Rajalla

 "Seison joessa. Se on sininen. Tummansininen. 
Se heijastaa iltataivaan väriä."
      
   
Arvostelukappale, artikkeli Risingshadow-sivustolla.

Kukaan ei astu samaan virtaan kahdesti.
  
Dystopiakirjallisuutta tarjotaan nykyään runsaasti nuorille. Tämä aikalaisilmiö tuntuu kärsivän kuitenkin ideattomuudesta, sillä jokainen tarina toistaa paljolti samaa kuin edeltäjänsä. Ally Condien trilogian vahvasti aloittanut teos Tarkoitettu sijoittui futuristiseen kaupunkiin, jossa ruoka tuli valmiina, Yhteiskunta valitsi sopivan kumppanin ja yksilön valinnan varaa oli vähennetty. Musiikkia, taidetta ja kirjallisuutta oli jokaista säästetty vain huolella valikoitu joukko, eikä uusia ollut lupa tehdä. Tarkoitettu oli eheä kokonaisuus, jossa tapahtumat ja staattinen jännitys saivat ylläpidettyä mielenkiintoa.

Lika on osa minua. Nurkan vesialtaan kuuma vesi huljuu käsieni yli ja muuttaa ne punaisiksi, mikä saa minut ajattelemaan Kyta. Nyt käteni muistuttavat vähän hänen käsiään. -- Mitä hän ajattelisi, jos näkisi minut näin pitkän ajan jälkeen? Tiedän näytäväni erilaiselta. En vain käsistäni. Vaikka saamme täysimittaiset ateriat, olen laihtunut työnteosta. Minulla on varjot silmien alla, koska en saa nukuttua siitäkään huolimatta, että täällä Yhteiskunta eu valvo uniamme. (s. 16 ja 19)
     
Trilogian toinen osa Rajalla on tasapaksu. Nyt toisistaan erilleen joutuneiden 17-vuotiaiden Cassian ja Kyn kerronta vuorottelevat. Kertojien ääniä on välillä vaikea erottaa toisistaan ja olisin toivonutkin heidän näkökulmiinsa enemmän nyanssieroja. Epävarmuus, eteenpäin pyrkiminen, huoli taakse jääneistä ihmisistä ja rakastetun kaipuu värittävät kerrontaa. Kerronta on keskitysleiripäiväkirjamaisen uhkaavaa. Uudet hahmot tuovat tarinaan syvyyttä ja nostavat Tarkoitetussa esitellystä kolmikosta (Cassia, Xander ja Ky) esille uusia puolia. Teoksen vahvuus on hahmojen kehittymisessä. Kuolema kulkee heidän joukossaan. 
  
Kukaan ei selviä puolta vuotta hengissä. -- Haudan reunalle ilmestyy kenkä. Tiedän kenen se on, koska tunnistan pohjan reunaan kaiverretut pykälät - sillä tavalla jotkut meistä laskevat päiviä, jotka ovat pysyneet hengissä. (s. 26 ja 30)
     
Yhteiskunnan poikkeaviksi nimeämät yksilöt on lähetetty työleireille pois Yhteiskunnan luomasta infrastruktuurista Ulkoprovinssien karujen, punahiekkaisten tasankojen ja jylhän Louhikon maisemiin. Ulkoprovinsseissa eletään luonnon ja tuntemattoman Vihollisen armoilla. Rajaseudut uurtavat merkintänsä ihmisiin, jotka uhmaavat sen koskemattomuutta. Rajalla-kirjassa riittää toimintaa riittää, joskin se ei nouse juonessa tärkeimmäksi teemaksi. 
  
On olemassa kapina. Jotain todellista ja järjestäytynyttä ja pitkäaikaista, sillä on johtaja. Ky ja minä emme ole yksin. Sana luotsi on avain. Tiesikö isoisä? Erehdyinkö minä siitä, kumpaa runoa hän halusi minun noudattavan? (s. 60)
    
Cassia on säilyttänyt naiivin uskonsa Yhteiskuntaan kokemuksistaan huolimatta, eikä suostu näkemään Yhteiskunnassa olevia epäkohtia ja vaarantaa sen vuoksi henkensä. Hän ei osaa tehdä valintaa Kyn, jolla on kyky luoda uutta, ja Yhteiskunnan valitseman parinsa Xanderin välillä. Eikä hän edelleenkään tiedä kaikkea heistä. Varttuneemmalle lukijalle tällainen päättämättömyys alkaa helposti tuntua jahkailulta. Näennäisesti rauhallisen pinnan alla kytee kapina ja puhutaan kansannoususta ja sen johtajasta Luotsista. 
  
Miksi Cassia sai isoisältään kiellettyjä runoja ja mitä hän toivoi niillä tehtävän? Mikä on Xanderin salaisuus? Sisyfos vierittää saman kiven kukkulalle aina vain uudelleen. Rajalla ei vastaa kaikkiin kysymyksiin, joita trilogian kaksi osaa ovat herättäneet, joten sarjan kolmannelle kirjalle on sälytetty suuri vastuu saattaa tarina eheästi loppuun.
  
Rajalla ei yllä samoihin sfääreihin kuin edeltäjänsä Tarkoitettu. Suosittelen kirjaa kuitenkin dystopia-kirjallisuuden ystäville.
     
Arvosana:

      
Takakannesta: 
Edessäni aukeaa kanjonien, kuilujen, viiltojen ja rotkojen maa. Varjojen ja värisävyjen, nousujen ja laskujen maa. Sinisen ja punaisen ja vähän vihreänkin maa.
 
Cassia järjestää itsensä työleirille ulkoprovinsseihin, mistä hän uskoo löytävänsä Kyn. Autiossa rajaseudun kylässä hän saa kuulla, että Ky on paennut Louhikkoon, jossa saattaa edelleen asua Yhteiskunnan ulkopuolella eläviä maanviljelijöitä eli viallisia, kuten Yhteiskunta heidät luokittelee.
   
Myös Cassia karkaa leiriltä ja lähtee Kyn perään. Hän saa mukaansa voimakastahtoisen Indien, jolla on omat syynsä paeta Yhteiskunnasta. He ovat kuulleet tarinoita kapinallisist, jotka uhmaavat Yhteiskunnan valtaa.
 
Vaarallisen ja raskaan vaelluksen varrella Cassia joutuu kyseenalaistamaan kaiken, mihin uskoo ja mistä välittää. Myös Kyn on pohdiskeltava, kuinka paljon valtaa hän antaa menneisyytensä kokemuksille ja mitä on rakkautensa vuoksi valmis tekemään.
 
Rajalla on tulevaisuuden yhteiskuntaan sijoittuvan trilogian toinen osa, jatkoa kirjalle Tarkoitettu. Cassia ei vieläkään tiedä Kyn tarinaa kokonaan. Entä mikä salaisuus liittyy Xanderiin, pariin, jonka yhteiskunta on Cassialle määrännyt?
        
Suomentanut: Kaisa Kattelus, 339 sivua, Tammi 2012
       
Alkuperäinen nimi: Crossed (2011)
                                     
Kirjasta muualla: Risingshadow, Luettuja maailmoja, Katinkan kirjasto, Mustemaailmani, Booklovin'
    
Sarjassa ilmestynyt: Tarkoitettu (Matched 2010)

 
Samantyylisiä kirjoja: Suzanne Collins: Nälkäpeli-trilogia,  Lauren Oliver: Delirium - Rakkaus on harhaa, Meg Rosoff: Poikkeustila

2 kommenttia:

  1. Olipa jännittävää löytää kanssaoululaisen blogi, etenkin kun olen sinut joskus vilaukselta lipastolla nähnyt. :)

    VastaaPoista
  2. Anonyymi6/8/12 17:41

    Olen jäänyt ihan koukkuun tähän trilogiaan ja pitäisi saada luettavaksi tämä toinen osa :)

    VastaaPoista