torstai 23. elokuuta 2012

Scifi-haaste | Magdalena Hai: Kerjäläisprinsessa

"Peto astui kirveltävän savun keskeltä vaivattomin, kevyin askelin."
    
    
Scifi-haaste: 6. Steampunk
Arvostelukappale. Artikkelini on julkaistu alkuperäisesti Risingshadow-sivustolla.

Tätä kirjaa ei ahmita, tästä nautitaan. Rakastuin jo ensiriveillä Magdalena Hain kuvailevaan, värikkääseen kieleen, joka on täynnä elämää. Halusin pitkittää lukukokemusta mahdollisimman kaun, sillä teoksessa on vain 178 sivua. Teos on ensimmäinen suomalainen nuorille suunnattu steampunk vaihtoehtohistoria, mutta voin suositella tätä myös varttuneemmalle lukijalle. Sisältö ei ole vaaleanpunaista pilviunelmaa ja romanttista höttöä, vaan vakavampaa 1860-luvulle sijoituvaa poliittista ja yhteiskunnallista pohdintaa hyödyntävä toiminnantäytteinen seikkailu.

Teoksen lopussa on lisäksi kahdeksan sivua kirjailijan poliittista ja geologista taustoitusta vaihtoehtohistoriaansa. Hai kertoo steampunkin taustoista ja hän listaa myös muutaman 1800-luvulta nykypäivään kirjoitetun teoksen, joukossaan niin Jules Verneä kuin H.G. Wellsiä, jotka koetaan steampunkiksi.

Kerjäläisprinsessan pääosassa ovat Gigi ja Henry. Molemmat vaikuttavat päällisin puolin olevan aivan tavallisia Alhaiston asukkeja, katurottia, jotka keräävät maasta kangastilkkuja ja paperia nyssäköihinsä. Gigin, tai oikeastaan prinsessa Gregorovia Anastassija Ludovica Konstantininan perhe, Umbrovian vallasta syösty kuningaspari tyttärineen, pakeni itäisestä Euroopasta Vihreälle saarelle, Keloburgiin. Heidän asuntonsa on Kelpepperinkadulla, lihakauppiaan yläkerrassa. Gigi on perheen nuorimmainen ja rakastettu, vaikka ei muistakaan hovin loisteliaita päiviä ja on sopeutunut köyhään elämään.
 
Minun nimeni on Gregorovia Anastassija Ludovica Konstantinina. Minä olen prinsessa. Tarkemmin sanoen minun piti olla prinsessa. Minä synnyin Umbrovian kuninkaallisen perheen nuorimmaksi tyttäreksi neljästä, aikana, jolloin koko maailma oli vaarallisten aatteidem vallassa. Ihmiset olivat sitä mieltä, ettei heillä ollut enää tarvetta kuninkaalle. Eräs tällainen mies, niemltään Andros Epirikos - Andros Luopio - mursi tiensä meidän linnaamme ja lähetti meidät pakomatkalle halki talvisen Euroopan. Isäni menetti sinä yönä kruununsa, omaisuutensa ja valtansa, ja läheltä piti, ettei hän menettänyt myös päätään. Useita kuukausia myöhemmin me saavuimme kaukaiseen Keloburgin kaupunkiin rahattomina ja maattomina. Prinsessa Gregorovia Anastassija Ludovica Konstantininasta tuli pelkkä Gigi, Kelpepperin kadun lihakauppiaan yläkerrassa asuvan siirtolaisperheen nuorin tytär. (s.8)

Tarina saa alkunsa aivan tavallisena päivänä, Henryn tullessa pyytämään Gigiä seurakseen katsomaan kuumailmapalloa. Yleisöryntäys jättää jälkeensä paljon kerättävää lapsille ja he löytävätkin erään varsin pelottavan paperin. Kun soppaan lisätään ihmissusia, keksijötä, pettureita ja pommeja, saadaan kasaan teos, jossa ei paljoa seesteisiä hetkiä ole, vaan toiminnallinen kerronta etenee lähes hengitystauoitta loppuun asti.

Pidin kirjasta. Paljon. Se on tuore ja vauhdikas, mutta jäin kaipaamaan hiukan enemmän kuvailua kaupungista ja sen toiminnoista, ihmissusien historiasta ja Umbroviasta. Nuortenkirjoissa ei yleensä ole totuttu näkemään kovin paljoa taustoittamista, joten kirjailijan loppuun kokoama infopaketti antoi vanhemmalle lukijalle mukavasti pureskeltavaa. Koska Gigin ja Henryn seikkailuista on luvassa trilogian verran luettavaa, uskon, että seuraavassa osassa lukijoille tarjotaan enemmän nähtävää Keloburgista ja Gigin maailmasta.

Arvosana:

        
LEHDISTÖTIEDOTE: Kun steampunk tuli Suomeen

Magdalena Hai: KERJÄLÄISPRINSESSA (GIGI JA HENRY 1)

Magdalena Hain uunituore nuorten seikkailuromaani Kerjäläisprinsessa edustaa suomalaisessa kirjallisuudessa uutta lajia, steampunkia. Maailmalla lajia on kuitenkin kirjoitettu ja julkaistu jo 1980-luvulta lähtien. ”Genre sai alkunsa kyberpunkista, jonka yhteiskuntakriittinen asenne on periytynyt myös steampunkiin. Steampunk itsessään on 1800-luvun kulttuurisia, esteettisiä ja teknologisia piirteitä syleilevää vaihtoehtohistoriallista fiktiota. Eräänlaista retroscifiä siis: tulevaisuuden visioita menneisyyden maailmassa”, Magdalena Hai sanoo.

”Steampunkissa minua kiehtoo seikkailu, ja sitähän Kerjäläisprinsessassa riittää. Tarina sijoittuu aikaan, jossa 1700–1800-lukujen vaihteessa alkunsa saanut teollinen vallankumous höyrykoneineen ja tieteen läpimurtoineen oli parhaimmillaan, ja ihmiset ajattelivat kaiken olevan mahdollista”, Hai jatkaa.

Kerjäläisprinsessa kertoo maanpakolaisprinsessa Gigistä ja hänen parhaasta ystävästään katupoika Henrystä, jotka asuvat Keloburgin satamakaupungissa yhdessä kauppiaiden, merirosvojen ja salakuljettajien kanssa. Ihmissusiakin on kuulemma liikkeellä, ja Gigin perheen asuntoon heitetään pommi… Onko Umbrovian entinen kuningasperhe turvassa missään? Kerjäläisprinsessa aloittaa Gigin ja Henryn seikkailuista kertovan trilogian.

Magdalena Hai on Maskun maastossa peikkojensa kanssa asuva tutkimusmatkailija. Hän pitää seikkailuistaan blogia osoitteessa www.magdalenahai.com. Hai on julkaissut möröistä kertovan lasten kääntökirjan Mörkö Möö ja Mikko Pöö keväällä 2012.
   
      
Takakannesta:
Keloburgin satamakaupungissa asuu kauppiaita, merirosvoja, salakuljettajia - ja Umbrovian vallankumousta yli maan ja meren paennut prinsessa Gigi perheineen. Mutta täälläkään he eivät ole turvassa: Kaupungissa on nähty ihmissusia, ja eräänä päivänä perheen asuntoon heitetään pommi...
  
Kustantajan sivuilta:
Huima seikkailuromaani Jules Vernen hengessä
   
Umbrovian prinsessa Gigin perhe on paennut vallankumousta halki Euroopan kaukaiseen Keloburgin satamakaupunkiin. Vallankaappaajat eivät kuitenkaan luovuta: perheen asuntoon heitetään pommi, ja kuningatar ja Gigin kolme siskoa siepataan. Pelastusoperaatiosta sukeutuu Gigille ja hänen parhaalle ystävälleen katupoika Henrylle hurja ja vaarallinen seikkailu, täynnä ihmissusia, merirosvoja, salakuljettajia ja mielikuvituksellisia koneita.
  
Kerjäläisprinsessan maailma on omintakeinen ja kiehtovan aistivoimaisesti kuvattu. Teos on steampunkia, vaihtoehtoista historiaa, joka herkuttelee 1800-luvun keksinnöillä ja ajankuvalla. Magdalena Hain huima seikkailuromaani tuo tämän maailmalla suositun kirjallisuudenlajin suomalaiseen nuortenkirjallisuuteen. Teos aloittaa Gigin ja Henryn vaiheista kertovan trilogian.
    
Samantyylisiä kirjoja: Philip Reeve: Kävelevät koneet-sarja
         
178 sivua, Karisto 2012
  
Kirjailijan kotivivut                               
              
Kirjasta muualla: Risingshadow, Morren maailma, Kuuttaren lukupäiväkirja, Jossun lukupäiväkirja

5 kommenttia:

  1. Onnistuitpa sytyttämään kiinnostuksen, jonka kansikuva ensin oli sammuttanut. Tähän täytyy tutustua, kiva kun oikaisit ennakkoluuloni :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa kuulla, että kiinnostuit kirjasta. Joskus olen itsekin huomannut, että kansikuva vaikuttaa paljonkin siihen, pidänkö jotain kirjaa lukemisen arvoisena. Tästä kirjasta tiesin jo etukäteen, eikä kansikuva siis ollut siinä mielessä merkittävä minulle.

      Poista
  2. Pitää ihan kysyä, kun Kerjäläisprinsessa ilmaantui jo toisen kerran scifi-haasteeseen ja olet aktiivi-risingilainenkin. Siellä kirjatietokannassa tämä teos luokitellaan fantasiaksi ja käsittääkseni kirjassa on fantasialle tunnusomaisia yliluonnollisia olentoja. Onko kirja sinusta kuitenkin enemmänkin "science fiction steampunkia" kuin "fantasia steampunkia"? Tai science fantasiaa? Joskus nämä määrittelyt ovat vaikeita ja en aina ole ollut Risingin kanssa kaikista samaa mieltä. Selitetäänkö esim. ihmissudet tieteelliseltä pohjalta, jolloin niistä tulisi sf:ää?

    En ole lukenut Kerjäläisprinsessaa itse. Haluaisin kyllä, mutta en ole vielä ainakaan huomannut sen ilmestyneen ekirjana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh, vaikea kysymys. Risingilla tosiaan menee joskus minun näkemyksen vastaisesti nuo määrittelyt, jotka perustuvat kai johonkin asiasanoitukseen, minkä kirjastot niille antavat tms. (Useinhan eivät lukittelija koko teosta lue, jos ollenkaan. Usein menee siis kansikuvan, takakansitekstin ja kustantajan piikkiin nuo väärin luokittelut.)

      Steampunkin osuus teoksesta on muutenkin aika vähäinen ja olisin kyllä toivonut sitä enemmänkin tähän. Mukana on mm. automatoineita (itsenäisiä moottoroituja eläimenkaltaisia mönkijöitä), kuumailmapallo, jossa ohjaavuutta lisäävä työntömooottori ja jonkinlainen robotti/pommikone.

      Teos ei kauheasti selittänyt ihmissusien taustaa, mutta kirjailija on luvannut avata sitä lisää jatko-osassa. Fantasian osuus on siis yhtä pieni (tai jopa pienempi), nähdäkseni vain nuo ihmissudet. Kaikki muu on aika realistista, joskin vaihtoehtohistoriallista. Jos siis elementtien määrän perusteella pitäisi määrittää, laittaisin minä tämän kuitenkin scifin puolelle (eikä ole edes omaa lehmää ojassa tässä :D).

      Tyydyttääkö tämä vastaus sinua? Näin minä tämän asian koin subjektiivisesti. :)

      Poista
    2. Jep, erinomainen vastaus. Kiitos :)

      Poista